Dahkki goabbat guoimmáde buorren

Guoktása šaddet golmmasin, ja doai šaddabeahtti eambbo go dušše párran. Doai ovttas šaddabeahtti váhnemin. Doai šaddabeahtti bearašin. Jus dudnos leat eanet mánát, de bearaš stuorru áibbas ođđa ja earenoamáš unna olbmožin. Olmmoš gean doai galgabeahtti hábmet ja gii boahtá dudno hábmet. Buorre párragaskavuohta lea juoga dan buoremusas maid sáhttibeahtti addit dudno mánnái.

Váhnemiin šaddat gullá eallima stuorámus dáhpáhusaide. Máná oažžut lea maiddái okta eallima stuorámus nuppástusain. Ja nuppástusat dávjá dagahit huššá, vaikko leat háliiduvvon. Go mii analyseret páraid geain leat váttisvuođat, de dávjá čájehuvvo ahte váttisvuođat čuožžiledje sullii dan áiggis go párra oaččuiga mánáid. Go mii šaddat váhnemiin, de mis leat ollu vuordámušat maid birra álohii eat dieđe dahje huma. Bija sániid iežat vuordámušaide, ja hupmabeahtti gaskaneaset daid birra.

Ráhkisvuohta ja gullevašvuohta lea liikká dehálaš midjiide go biebmu ja liekkas. Buohkat dárbbašit oadjebas hápmana. Ja lea váhnemiid bargu ráhkadit mánnái dán oadjebas hápmana. Mánná gullá dudnuide. Daningo leahppi doai geainna mánná identifisere iežas, de mánná ii oahpa ovttasge eambbo go dudnos. Ja mánná oahppá mihá eambbo movt doai meannudeahppi nubbi nuppiin, go das movt doai geahččaleahppi bajásgeassit máná. Buorre párragaskavuohta lea juoga dan buoremusas maid sáhttibeahtti addit dudno mánnái.

Sáhttá nai dadjat doai leahppi máná deháleamos vuoiŋŋamašhuksejeaddjit. Máná vuoiŋŋamaččat ovdánit go seallaid gaskkas dáhpáhuvvá laktinbargu. Vuosttaš eallinjagiin leat vuoiŋŋamaččain 250 000 ođđa laktima diimmus. Kortisola, mii lea huššahormovdna, buvttaduvvo go mánná huššaluvvá. Veaháš huša girdet buohkat, muhto ollu kortisola guhkit áigge badjel lea mirkun vuoiŋŋamaččaide ja váikkuha negatiivvalaččat laktimiidda ja vuoiŋŋamaččaid huksemii. Máná merke jus doai diggobeahtti ja huikibeahtti, dahje jus leahppi ráfálaččat. Mađi eanet harmoniija ja oadjebasvuohta, dađi buoret dat lea máná ovdáneapmái.

Leat ollu doai sáhttibeahtti bargat bisuhit buori párragaskavuođa njuoratmáná- ja smávvamánááiggis. Dá leat muhtun rávvagat dasa!

• Go ovttas leahppi váhnemin, dalle ii leat gilvu leat buoremus, dahje dahkat juste seamma doaimmaid/diŋggaid seamma ollu. Lea máilmmi deháleamos joavkobargu, doai veahkeheahppi resurssaiguin mat dudnos leat. Ovdamearkka dihte lea buorre dasa gii lea riegádahttán ja njamaha, jus nuppi gávppaša dárbašiid dahje bassá viesu. Bargga iluin ja čájet giitevašvuođa dasa maid goappašagat bargabeahtti.
• Addit goabbat guoibmáseatte vejolašvuođa oađđit lea vuđolaš ráhkisvuođaskeaŋka. Jus oađđit unnán, de oaidnit máilmmi eambbo negatiivvalaš čuovggas, ja šaddat eambbo riidalahkes. Lonohallabeahtti oađđit, ja lonohallabeahtti gohcit.
• Ollu nissonat vásihit njuoratmánááiggis ahte mánná eambbo go doarvái rumašoktavuođa. Don gii it leat riegádahttán, geahččal ipmirdit dán. Veahket guoddit ja vuhtodit máná. Don gii leat riegádahttán. Ipmir du irgi/isitávnnas sáhttá váillahit dudno fysalaš oktavuođa. Jus don it veaje seksuálaovttastallama, addi liikká nubbi nubbái lagasvuođa ja buorranaddama.
• Ale oaččo panihka jus mánná čierru. Mánás eai leat sánit, ja čierru go muitalit áigu dovdduid ja dárbbuid. Geahččaleahppi ovttas fuobmát maid mánná viggá muitalit, ja guldaleahppi goappáge oaiviliid.
• Alli njága máná birra. Čuojat musihka vaikko mánná oađđá, dudnos sáhttá seksa vaikko mánná veallá vuohttunseaŋggas guoras. Divtte viessobargguid vuordit! Ii dárbbaš steriila ruovttu vaikko lea máná ožžon. Dat addá dušše hušša ja allergiija.
• Eallin ii sáhte joatkit juste nugo ovdal go leahppi ožžon máná, muhto eallin iige galgga orustit. Hupmabeahtti masa háliideahppi geavahit áiggi, ja mii ii leat nu dehálaš.
• Váldi máná fárrui dudno eallimii. Váldi máná fárrui tuvrraide ja galledemiide. Dađistaga go mánná stuorru; váldde su fárrui čorget ja biepmuid ráhkadit. Guldal máná go son hupmá, ja divtte máná oahppat vuordit vuoru ja guldalit dudno.
• Váldde muhtomin mánnageahčči. Moadde diimmu ovttas kafeas, vuovddis, dahje oađđenlanjas sáhttá dagahit oavdudaguid.
• Divtte muoŧáid/siesáid/goskkiid, ednuid/čeziid/egiid ja ádjáid ja áhkuid oahpásnuvvat mánnáin iežas vuogi mielde. Badjelduolbmumiin ja beare garra njuolggadusaiguin gal vissásit massibeahtti veahki maid dárbbašeahppi.
• Oahpásnuvvabeahtti párain gean guovttos leat mánát seamma agis. Nie sáhttibehtet doarjut nubbi nuppi, leat ovttas go mánát stohket ja vurrolagaid leat mánnágeahččin guhtet guimmiideattet mánáide.
• Ovtta beaivvi nohká smávvamáná áigi, nu ahte bija eret mobiilatelefovnna ja fuomáš bottožiid dalle go dáhpáhuvvet. Njuoratmánná mii oađđá gieđas. Ovttajahkásačča vuosttaš lávkkit. Guovttejahkásaš gii háliida gullat vel ovtta muitalusa. Guokte unna gieđaža mat dollejit iežas oadjebas ollesolbmo gieđaid. Nie dat manná deháleamos olbmuid gaskkas sin eallimis. Doai sugadeahppi máná áibmui, ja son boagusta. Measta visot eará eallimis sáhttá vuordit, muhto dát lea dál. Ja mánnái lea dat vuođđogeađgi man alde son čuočču su boahtteáiggi eallimis.