Duššástuvvan ja vuoimmehisvuohta lea dábálaš

Lea stuora eallinnuppástus šaddat váhnemin. Fáhkkestaga ii stivre iežas áiggi ja oađđima badjel šat, ja guhkálmas čierrun sáhttá dagahit ahte ollu váhnemat dovdet suhttu, duššástuvvama ja vuoimmehisvuođa. Dát leat dábálaš dovddut, ja seamma lea dovdu duskkástuvvat guimmiin dán áigodagas. Gažaldat lea hálddašit go mii dáid dovdduid. Suhtus, duššástuvvamis ja vuoimmehisvuođas lea unnán sáhka das maid mánná dahká, muhto maid don váhnemin jurddašat iežat ja máná birra. Liigenávccaiguin eatnasat nagodit jurddašit sin mánná lea nugo eanas mánát ge, ja ahte sii leat doarvái buorit váhnemat. Heajos beivviid sáhttá álki šaddat moaitálas iežas ektui, ja jurddašit mun in leat doarvái buorre. Dalle mii sáhttit ipmirdit čierruma leat juoga maid manná dahká “min” vuostá, ja mii dovdat fallehuvvon, vaikko mii rievtti mielde diehtit ahte njuoratmánnái lea čierrun áibbas lunddolaš. Jurdagat ahte čierrun lea juoga maid mánná dahká mu “vuostá”, ja mun lea heajos váhnen, sáhttet čuožžilit. Leat dát jurdagat mat dagahit duššástuvvama ja vuoimmehisvuođa.

Eatnasat dovdet bures go mii eambbo suhttat ja duššástuvvat go maid berret. Lea dalle go eat šat hálddaš dili ja šaddat eambbo eahpediehttevažžan ja balddihahttin, ahte dat šaddá vahátlaš mánáide. Eatnasat mis ožžot heajos oamedovddu go oaidnit ahte mánát ballájit, ja earát fas duššindahken váikkuhusaid.

Gávdnojit ollu báikkit ja buorit neahttasiiddut gos sáhtát oažžut veahki hálddašit suhttu ja duššástuvvama. Neahttasiiddus www.littsint.no gávnnat nuvttá ávdnasiid váhnemiidda geat háliidit bargat suhttohálddašemiin. Geahča maiddái eambbo “Få hjelp” váldofálus mii lea olgešbeale badjin.

Muitte dus lea álohii válljenvejolašvuohta das maid galggat jurddašit ja mot galggat reageret, vaikko ii álohii vásihuvvo nu. Galgá ovtta lávkki váldit maŋos, registreret man aktiverejuvvon don leat, ja muittuhit iežat ahte eanas jurdagat manin mánná dahká dan maid dahká, lea gielis duššijurdagat ja vuorjašumiid maid oažžut válljet eret. Jus dájáskat máná ovddabealde ja oainnát ahte son suorgana, de lea dehálaš ahte don rávisolmmožin válddát ovddasvástádusa dán dilis. Go mánná veahá stuorru, de boahtá jurddašit ahte juoga lea boastut suinna go váhnemat suhttet ja dájáskit. Sii dávjá váldet ovddasvástádusa dahkui, ja sivahallat iežaset. Dalle lea buorre ráva sáhttit átnut ándagassii. Mánná ii dovdda iežas nu loavkiduvvon, ja oažžu eanet positiivvalaš dovdduid dutnje váhnemin.

Vuoigŋanhárjehusat sáhttet du jaskkodahttit ja geahpidit vuorjašumiid. Gávdnojit ollu iešguđetlágan vuoigŋanhárjehusat. Okta lea maid gohčodit vuoigŋat njeallječiegas, mas ulbmil lea rievdadit vuoigŋandávjodaga ja hálddašit vuoigŋama. Jurddaš njealječiegaga birra. Sáhtát ovdamearkka dihte geahčestit govvii, lásii dahje juoga earái. Vuoiŋŋa olggos jaskadit dan botta go čalmmit čuvvot ovtta siiddu njeallječiegas. Geavat sullii golbma sekundda. Rohtte vuoiŋŋahaga sisa golbma sekundda, ja geahča fas njeallječiegagis nuppi siidui. Dasto vuoiŋŋat jaskadit sisa golbma sekundda goalmmát siiddu mielde, ja rohttet vuoiŋŋahaga sisa golbma sekundda maŋemus siiddu mielde. Joatkka dassážii dovddat it vuoiŋŋa šat nu jođánit. Sáhttá buorre hárjehallat go leat lotkat. Dalle lea álkibut dahkat vuoigŋanhárjehusa go dalle go leat huššaluvvan.

Hárjehus dahká meašttirin. Geahččalatta ja gávnna vuoigŋanteknihka mii doaibmá dutnje!